Mistä fermentoinnissa on kyse?

Aamiaisen jogurtti tai päivällisen lisukkeena oleva kimchi ovat esimerkkejä hapatetuista ruuista, joista kaikki puhuvat. Niitä pidetään suoliston terveyden edistäjinä. Kerromme tarkemmin hapattamisprosessista ja selvitämme, onko se todellakin hyväksi suolistolle...

Hapattaminen eli fermentointi on prosessi, jossa bakteerit, hiivat tai muut mikro-organismit pilkkovat sokereita ja hiilihydraatteja, tuottaen erilaisia happoja, kaasuja tai alkoholia. Meidän tapauksessamme ainutlaatuinen yhdistelmä viittä eri bakteeria muuttaa tuoreen maidon hyvänmakuiseksi jogurtiksi. Näin se toimii:

Otetaan maitoa
Valmistelemme säiliöön pastöroitua maitoa. Se sisältää luonnostaan proteiineja ja laktoosia, jotka ovat monien bakteerien suosikkiravintoa.

Lisätään bakteereja
Lisäämme maitoon kaksi hapattamisprosessin käynnistävää bakteerikantaa — maitohappobakteereja (lactobacillus bulgaricus) ja streptokokkeja (streptococcus thermophilus).

Riittävästi lämpöä
Lämmitämme maidon 37°C lämpötilaan. Tällöin bakteerit alkavat pilkkoa laktoosia, josta muodostuu maitohappoa.

Kasvua ja muutoksia
Bakteerit lisääntyvät – ja maitohappo alentaa maidon pH-arvoa. Maidon koostumus muuttuu. Siitä syntyy silkkisen pehmeää jogurttia.

Ruoansulatukseen
Lusikallinen hyvänmakuista Activia jogurttia on täynnä eläviä maitohappobakteereja, jotka selviytyvät hengissä paksusuoleen saakka kohdaten siellä omat suolistobakteerisi.